Opiskelu Britanniassa – kokemuksia Sussexin yliopistosta

Pienenä luin kirjoja, joissa päähenkilöt opiskelivat tähtitiedettä Oxfordin yliopistossa ja haaveilin siitä miten jonakin päivänä kävelisin itse kampuksella ja ajautuisin jännittäviin seikkailuihin. En päätynyt oikeasti missään vaiheessa lukemaan tähtitiedettä enkä myöskään Oxfordiin, mutta sen sijaan päädyin opiskeluvaihtoon oman alani parhaaseen yliopistoon Sussexiin. Opiskelijaelämä ei tosin ole ollut vain jännittäviä seikkailuja, vaan lähinnä kovaa työtä ja peppu puutuneena paikallaan istumista, joten on varmasti hyvä antaa hieman noita nuoruuden kirjakokemuksia realistisempi kuva opiskelusta täällä pohjautuen omiin kokemuksiini Sussexissa.

Lukukauden kesto ja lomat keväällä

Lukukausi alkaa verrattaen myöhään tammi-helmikuun vaihteessa. Kurssit alkavat tästä täysillä ja kestävät noin 10 viikon ajan, jonka jälkeen vietetään lomaa ”spring breakin” muodossa kaksi viikkoa. Itselläni oli vielä loman jälkeen muutama kertaava luento ja tapaamisia professoreiden kanssa, mutta varsinaiset viikkotehtävät loppuivat lomaan. Käytännössä siis tiivis opiskelujakso, joka vaatii läsnäoloa helmikuusta huhtikuun puoleen väliin.

Hommat eivät kuitenkaan lopu luentojen loputtua vaan tämän jälkeen valmistaudutaan itsenäisesti lopputehtäviin. Itselläni tämä tarkoitti käytännössä kahden esseen kirjoittamista ja yhtä tenttiä. Esseiden palautukset olivat toukokuun lopulla ja oma tenttini tänään eli kesäkuun toisella viikolla.

Yleiset käytännöt ja erot Suomeen

Suurin ero opiskeluun suomalaisessa yliopistossa oli mahdollisuus vaikuttaa omiin kursseihin. Kursseille haetaan ja sinut laitetaan näistä vaihtoehdoista joillekin kursseille, joiden aikataulut saat tietää, kun saat aikataulusi käteen. Ryhmiä ei vaihdeta ilman erittäin painavaa syytä. Itsellä tämä tarkoitti sitä, että olin yliopistolla joka päivä 1-3 tunnin verran kun yleensä olen tottunut järjestelmään luennot niin, että olen läsnä luennoilla muutamana päivänä. Sinänsä tämä ei haitannut, mutta tähän on hyvä varautua.

Professoreilta saa enemmän tukea ja toiveena on, että opiskelijat tulevat ihan vain keskustelemaan luentojen aiheista viikottaisille ajoille. Tukea saa myös tehtävien tekemiseen tai tenttiin valmistautumiseen. Mahdollista on esimerkiksi lähettää harjoitustenttivastaus ja saada siihen palautetta. Tämä voi toki vaihdella yliopistoittain ja aineittain.

Deadlinet ovat tiukkoja ja ne ovat silloin kun ovat. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien meille teroitettiin, että tehtäviä ei voi palauttaa myöhässä ja tenttien on tarkoitus mennä läpi silloin kun se tehdään. En uskaltanut kysyä mitä tapahtuu, jos tehtävä ei palaudu ajoissa, mutta voi hyvin olla, että kurssi on sitten siinä.

Opiskelukäytännöt

Opiskelu oli mielestäni melko samantyylistä kuin Suomessa. Kaikilla kursseillani oli viikoittain yksi massaluento ja tämän lisäksi seminaari, jossa keskusteltiin kotona luetuista artikkeleista. Jokaiselta kurssilta tulee noin 3-4 artikkelia luettavaksi viikossa, joka tarkoittaa 9-12 artikkelia yhteensä, jos tekee kolme kurssia.

Olen tottunut lukemaan saman verran tekstiä myös Suomessa, joten itselle tämä ei ollut ongelma. Hieman yllättävää oli, etteivät monetkaan lukeneet artikkeleita ja keskustelu oli tämän takia hieman haastavaa seminaareissa. Viikoittaista osallistumista ja lukemisten osaamista ei sinänsä arvostella mitenkään vaan koko arvostelu pohjautuu täysin lopputehtävään tai tenttiin. Seminaareista saa kuitenkin täyden hyödyn irti esimerkiksi tenttiä ajatellen, jos niihin valmistautuu lukemalla.

Lopputehtävinä kahdella kurssilla oli essee. Toisessa 3000 sanaa ja toisessa 5000 sanaa, joka on jo hieman pidempi kirjoitelma. Esseitä varten tehdään etukäteen suunnitelmat, josta professorit antavat palautetta. Yhdellä kurssilla oli esseen sijaan tentti. Tentissä kirjoitettiin kolme esseetä ja aikaa oli kaksi tuntia. Kirjoittaminen on omia vahvuuksiani, joten en harjoitellut tenttiä varten kirjoittamista vaan keskityin lukemiseen. Tentissä tämä kuitenkin hieman kostautui, sillä aika on todella rajallinen ja tuo kaksi tuntia olisi täytynyt kirjoittaa täysin kynä sauhuten ja olla todella tiivis ja napakka. Todennäköisesti tentti on kuitenkin sen verran hyvin mennyt, että kurssi on läpi.

Englanti opiskelukielenä

Oletuksena on, että puhut englantia ja kirjoitat akateemista englantia. Omalla alallani kehitysmaatutkimuksessa lähes kaikki materiaali on myös Suomessa englanniksi ja myös suurin osa luennoista, joten käsitteistö oli hallussa ennen opiskelujen aloittamista. Mikäli on tottunut opiskelemaan suomeksi kannattaa ainakin oman alan käsitteistöä opetella ennen kurssille tuloa.

Aksenttien kanssa ei itselläni ole ollut vaikeuksia ja kysyvä ei tieltä eksy. Britit käyttävät monia sanoja ja sanontoja, joita en ole koskaan kuullutkaan ja silloin olen rohkeasti kysynyt ja päässyt oppimaan uutta. Kieltä myös oppii nopeasti kun sitä käyttää ja kuulee jatkuvasti ja itse täällä asuessa myös suurimman osan aikaa ajattelen ja näen unia englanniksi.

Korkeakouluaikani opettavaisin puoli vuotta

Vaihtoon tullessa olin päättänyt ottaa kaiken irti itse opiskelusta ja oppia niin paljon kuin mahdollista. Toisin sanoen olen täällä opiskellut enemmän kuin koko elämäni aikana ja vaikka se on ollut rankkaa, on se ollut myös erityisen palkitsevaa.

Luennot ovat olleet huippuluokkaa aiheiden ollessa erittäin kiinnostavia ja ajankohtaisia. Artikkeleiden kautta on saanut hyvän kuvan akateemisesta keskustelusta omalla alalla erityisesti kurssien teemojen ympäriltä. Saamani ohjaus esseiden kirjoittamisessa on ollut kullanarvoista ja kandin kirjoittamiseen lähden nyt varmemmilla fiiliksillä, sillä ymmärrän paremmin mitä akateemiselta kirjoittamiselta vaaditaan.

Tärkeintä on tietysti ollut oma motivaatio ja halu oppia, sillä mikäli nämä puuttuvat on työmäärä todella puuduttava. Kaiken kaikkiaan oppimisen kannalta tämä on ehdottomasti ollut elämäni paras puoli vuotta ja suurelta osin muutenkin.

Oletko opiskellut Briteissä? Ovatko kokemukset samanalaisia? Haluaisitko tietää jotakin opiskelusta Sussexissa? Kommentoi alle!